Keiteleen eskarissa ollaan tänä lukuvuonna ihan pihalla
Keväällä kun suvivirsi on laulettu, on aika katsoa mennyttä lukuvuotta taaksepäin ja arvioida miten siitä suoriuduimme. Tänä keväänä jäi eniten askarruttamaan miten lapsia saisi paremmin motivoitua oppimaan ja osallistumaan ja miten toiminnasta saisi enemmän lapsilähtöistä. Mietimme mistä asioista lapset eniten innostuivat ja sen pohjalta olisi sitten hyvä lähteä rakentamaan seuraavaa lukuvuotta. Aikuisten mieliin jäivät ainakin talvikalastusretki, puutyöt Jaakon kanssa ja keppihevosten askartelu. Myös onkipäivä kalakerholaisten kanssa oli kylmästä säästä huolimatta onnistunut. Vanhempien ja muiden läheisten vierailut eskarissa olivat lapsille erityisen tärkeitä ja toivat vaihtelua arkitouhuihin. Myönteisimmät kokemukset liittyivät siis toiminnalliseen tekemiseen, luonnossa liikkumiseen ja lapsille tärkeisiin asioihin perinteisten eskaritehtävien sijaan.
Olin jo aikaisempinakin vuosina tutustunut netin kautta eri puolilla Suomea toimiviin metsäeskareihin ja ajatus jostakin sen tapaisesta on ollut jo pitkään mielessäni. Nyt olisi siis aika kokeilla, miten sen tyyppinen toiminta innostaisi Keiteleen eskari-ikäisiä lapsia. Pielaveden esikoulussa vieraillessani sain hauskan vinkin kuinka majojen rakentamisen voi tuoda vaikka koulun pihalle. Siellä kunnan miehet olivat tuoneet ison kasan risuja ja oksia lapsille rakenneltaviksi ja oli kyllä mukava seurata kuinka hyvin leikit sujuivat ihan ilman ainuttakaan valmista leikkikalua.
Ennen koulun päättymistä kyselin jo Ville-rehtorilta voisiko eskariin saada Jaakko-opea avuksi muutamaksi tunniksi viikossa, koska hänellä on niin vankka luontotuntemus ja innostus sen tyyppisiin tekemisiin. Se järjestyi ja Jaakkokin alkoi jo suunnitella mitä mukavaa eskareiden kanssa voisi tehdä. Kesällä aloin sitten pohtia mistä saisimme luontoeskaripäiville (mielestäni kuvaa ajatustani laajemmin kuin pelkkä metsäeskari) jonkun tukikohdan, minne pääsääntöisesti suuntaisimme silloin kun lähtisimme luontoon oppimaan. Ajatushan on, että perinteiset oppituokiot siirtyisivät osittain luokkatilasta lähiympäristöön ja aiheet poimittaisiia asioista, jotka näyttävät lapsia kiinnostavan. Lisäksi vuodenaikoihin kiinteästi liittyvät ilmiöt otettaisiin huomioon opetuksessa.
Tiesin, että koulun välittömässä läheisyydessä on vanha laavu, joka on Keiteleläisen Sepa-kattotuolitehtaan omistuksessa ja aloin heti haaveilla kuinka siitä kunnostettaisiin "luontoluokka" eskareiden käyttöön. Otin siis yhteyttä Mattiin ja taisin jutella ideastani useammankin kyläläisen kanssa koska muutkin olivat Mattia jututtaneet. Matti sanoi, että vanhaa ei kannata alkaa korjaamaan vaan rakennetaan tilalle uusi ja sijoitetaan se lähemmäs koulua. Ihan mahtava fiilis tuli kun tämän kuulin!
Nyt siis odottelemme milloin saamme tarvikkeet uuteen laavuun ja alamme sitten koota talkooporukkaa sitä pystyttämään. Saa nähdä miten projekti etenee ja miten lapset ja huoltajat ottavat ajatukseni vastaan kunhan koulu taas ensi viikolla starttaa. Toivottavasti saamme myös kunnassa toimivia kalakerholaisia, metsästäjiä ja vaikkapa pelastuslaitosta mukaan yhteistyöhön, että pääsisimme kokemaan monenlaisia luontoelämyksiä lukuvuoden aikana.
Tämän blogin tarkoitus on seurata projektin etenemistä ja antaa lasten läheisille tietoa siitä mitä eskarivuonna puuhailemme. Toivottavasti myös yhteistyö huoltajien kanssa tiivistyy kun luontoeskari tarjoaa mahdollisuuden toimia yhdessä koko perheen kanssa. Ehkäpä vanhempainiltojakin saadaan ideoitua tämän projektin ympärille.
Innolla odotan uuden lukuvuoden alkamista!
Keiteleellä 29.7.2014
Satu Raatikainen, esikoulun opettaja
Linkki Hämeenlinnan metsäeskariin:
http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Perheiden-palvelut/Esiopetus/Metsaryhmatoiminta/
7.8.2014 Keitele
Tänään sitten startattiin uusi eskarivuosi käyntiin ja touhukas porukkahan sieltä paikalle ilmestyikin. Sen verran päästiin jo tutkimusten makuun, että kierrettiin koulua ja tutkittiin kaikki jauhesammuttimet ja ulosmeno-opasteet. Ikkunastakin hypättiin ulos, että saatiin kokemusta siitä miten hätätilassa pääsee ulos umpikujasta. Kyselenpä huomenna tarkemmin mitä lapsille jäi kierroksesta mieleen.
Laavuprojekti eteni tänään vauhdilla kun kävimme Matin kanssa katsomassa sen paikan ja ihan lähipäivinä se sinne sitten saadaan! Jaakko ehdotti, että isommat oppilaat voisivat teknisen työn tunneilla osallistua sen tekoon ja mietittiin että ainakin maalaushomma voisi olla monen mielestä mukavaa. Myös nuotiopaikan Jaakko aikoi muurata yhdessä oppilaiden kanssa.
Vanhemmat saivat tänään tiedotteen, jossa kerrottiin tämän vuoden luontoprojektista.Koulun väkikin innostui luontoteemasta niin että koulun keke-projektin teemaksi valittiin täksi vuodeksi luonnossa liikkuminen ja siitä huolehtiminen. Laavulle tulee siis varmasti käyttöä kunhan vauhtiin päästään.
Luontoteeman lisäksi olisi siis tarkoitus lisätä myös lapsilähtöisyyttä eskarin toimintaa suunniteltaessa. Kiinnostuksen kohteita löytyy varmasti luonnosta ihan itsestään ja niistä aiheista poimimme sitten vinkkejä vaikkapa äidinkielen ja matematiikan harjoitteluun. Tänään sai ainakin eskarin lattilla kulkenut hämähäkki suuren ihailijajoukon ja yksi lapsista ilmoitti, että on erityisen kiinnostunut eläimistä. Siinäpä jo muutama teema tälle vuodelle.
RETKI PAPPILANRANTAAN PERJANTAINA 8.8.2014, TUTKIMUSTEHTÄVÄNÄ LÖYTÄÄ KUKKA NIMELTÄÄN NIITTYLEINIKKI.
ESKARIT MUISTELEVAT MITÄ RETKELLÄ TEHTIIN, OPITTIIN JA
KOETTIIN
”Retkellä
kerättiin niittyleinikkejä” ”mä näin siellä linnun sulkia”
”kahlasin järvessä” ”mä keksin, että kun purkkiin pistää vähän vettä, niin se kelluu”
”niittyleinikki kasvaa niityllä ja tien reunassa” ”mä opinkävelemään jonossa retkellä”
”piti kattoo tarkkaan, että näkkee kukkia” ”minä liukastuin vedessä ja housut kastu”
”koko retki oli kiva” ”käytiin kävelemässä kylällä” ”kahlattiin ja kerättiin”
”kerättiin noita niittyleinikkejä” ”oli kiva kun päästiin kahlaamaan”
”meistä otettiin
kuva kun istuttiin kivellä” ”minä kiipesin kivelle kuin apina”
”mä näin ison
kalaparven siellä” "suurennuslasilla tutkittiin"
Paljon siis ehdittiin kokea tällä eskarin ensimmäisellä tutkimusmatkalla ja ennen kotiin lähtöä yksi tytöistä toi vielä löytämänsä kuolleen sitruunaperhosen, joka kyllä kruunasi tämän päivän aarteenetsinnän.
Ensi viikolla ainakin marjoja poimimaan ja eiköhän se niittyleinikin kuva ikuistu myös piirustuspaperille!
VESITUTKIMUKSIAAARTEET PURKEISSA
Laavun teko etenee reippaassa myötätuulessa. Tänään 11.8. oli joku käynyt...
mikä hienointa.....laavun pohja ja sen ympäristö oli tasoiteltu kaivinkoneella ja sen päälle oli kipattu iso lasti soraa.
Ihan järjettömän upeeta!!! Kiitos!
Marjaretki 12.8.2014
Retki alkaa
Matkalla ihmeteltiin Helena-myrskyn taivuttamia ja kaatamia puita. Opittiin myös erottamaan toisistaan koivu, mänty ja kuusi.
Laavun pohjaa tutkittiin
ja marjoja noukittiin,
saaliit kuvattiin
ja sitten pakoon kaatosadetta Jaakon muovipressun alla.
Eskarit muistelevat retkeä 13.8.2014
”keräsin
vattuja ja mustikoita” ” Ensin löydettiin sydänkukat” ”puolukoitakin oli mutta ne ei ollu vielä kypsiä”
”Jaakko
kertoi metsässä olevasta ampiaisen pesästä, se oli kaatuneen puun luona”
”Sato
kaatamalla ja oli niin märkää. Oltiin pressun alla.” ”Pidin Satuntakista kiinni kun kuljettiin pressun alla”
”Opeteltiin
kävelemään niin ettei etuilla vaikka ei kuljettu jonossaa" ”kerättiin mustikoita, vattuja ja puolukoita”
”Tuli
vesisade ja kaikki kastuttiin” ”mun tukka meni märäksi” ”nähtiinpoksahtelukukkia, ne oli myrkkykukkia”
”minua
itketti kun housut kastu” ”minusta se oli hauskaa”
”minä tunsin kun nokkonen pisti” ”se oli tylsää kun alko satamaan ja kaikki vatut meni pilalle”
”me mentiin
pressun alle ja kaikki töni mut sieltä pois” ”polulla oli sahanpurua”
Kerttu toi eskariin sisiliskon pudottaman hännän 13.8. ja
kertoi tällaisen tarinan:
”Me oltiin kompostia siirtämässä. Minä löysin sisiliskon ja
äiti tökki sitä kepillä. Sisiliskolta irtosi häntä. Se oli ensin pitkä mutta
minä katkaisin sen lyhyemmäksi. Kompostissa oli reikä ja kun häntä tippui, se
sisilisko meni sinne koloon. Se saattoi hävitä kun me siirrettiin sitä
kompostia.”
