tiistai 26. elokuuta 2014


Tiistaina 26.elokuuta 2014

Laavuretki rankkasateessa

Eipä taaskaan lannistuttu vaikka sadetta oli luvattu koko päiväksi. Ongen teko on pahasti kesken ja sen veistely onnistuu parhaiten kauempana koulun huiskeesta. Onkien lisäksi tarvittiin vielä makkaratikut vaahtokarkkien paistamista varten, joten vuoltavaa siis kyllä riitti. Tällä kertaa Jaakon rinkasta löytyikin oikeat puukot mutta ainoa joka vuoli sormeensa oli kyllä allekirjoittanut.
Vähän minä aloin jo Jaakolle hermoilla, että tuleekohan nämä onget koskaan valmiiksi ja yritin Jaakkoakin hoputtaa siirtymään seuraavaan vaiheeseen mutta onneksi Jaakon rauhallisuus taas taannutti suuremmat hätäilyt. Kyllä ne siitä vielä valmistuvat!
Riemusta ihan kiljuttiin kun Martin onki valmistui ensimmäisenä. Enää 16 onkea jäljellä ja sitten päästään ongelle!
Eipä oltais Jaakosta uskottu, että sytyttää nuotion jollain toholla! Ei ihan partiolaiseen tapaan mutta hyvin syttyi sateisella kelillä.
 
Maitokärryt vaihtuivat Kallen kuljetukseen ja nyt ruokahuolto pelaakin paljon vikkelämmin.
                                             Vaahtokarkki oli ihan maukas jälkiruoka.
Siimojen kiinnitys vapaan oikeanlaisella solmulla jäi meidän naisten vastuulle. Piti piirtää, köydellä näyttää ja melkein rautalangasta vääntää, että meni oppi perille. Vai onnistuukohan sittenkään ilman Jaakkoa? Jää nähtäväksi.

Tällä retkellä oli mukana myös Marita, joka teki paikallislehteen juttua meidän koulusta ja luontoeskarista. Kovasti tuntui lapsilla Maritalle juttua riittävän. 

Kiitos vielä ihanille vanhemmille mukavan kannustavasta vanhempainillasta!!!
Satu


Oman pihan touhuja 27.8.2014

Tänään ei lähdettykään merta edemmäs kalaan vaan touhuttiin ihan oman koulun pihassa. Aamulla oli ohjelmassa matikkaa ja vähän myöhemmin matoja.

Ensin piirrettiin liidulla ykkösiä ja kakkosia ja sen jälkeen hypittiin ykkösruutuun yhdellä jalalla ja kakkosruutuun kahdella jalalla.

Seuraavaksi kerättiin koulun pihalta ruutuihin ykkösen päälle yksi tavara ja kakkosen päälle kaksi tavaraa.



Ja kun ykköset ja kakkoset oli kerrattu, siirryttiin lukuun kolme.




 Ajettiin autolla eteenpäin ja peruuttaen ja sitten piirrettiin sormella hiekkaan samaa reittiä.
 
                                            Ja lopuksi piirrettiin paperille.Helppo homma!

                                   Kun numerohommat oli hanskassa siirryttiin tutkijan hommiin.......
                                              Kastemato luupin alle tai tutkijan lasit päähän
Madon liikkeitä oli hauska seurata paperilla
                  ja mullassa. Sinne ne kaverit hävisivät onnellisina vasta kylvettyyn  
                                             nurmikkoon muhkean mullan sisään.

Perjantai 29.elokuuta 2014

Tänään lähdimme linja-auto reissulle läheiselle Jokinotkon maatilalle. Mukana olivat myös ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat ja opettajat, yhteensä n. 60 lasta ja 10 aikuista.
Sää oli kylmän kolea mutta onneksi ei satanut vettä.
Oppilaille oli jaettu tehtävävihkoset, joissa kyseltiin asioita eläimistä ja viljoista ja heidän tehtävänään oli selvittää vastaukset kysymyksiin retken aikana. Oppilaat oli jaettu sekaryhmiin ja jokaisella ryhmällä oli kierroksen aikana mukanaan opettaja tai avustaja.
Ensi viikolla jatkamme maatila-aiheen parissa ainakin eskareiden kanssa. Saa nähdä mikä kiinnosti heitä eniten, sitä alamme tarkemmin tutkia.

                                                                  Kukkoja, kanoja, poneja, lampaita,sonneja,kissoja...
                                                                               
     


Ja rasti ruutuun kun oli nähty.




Viljojen tunnistusta ja vähän maistamistakin

    Sarvettomat pässit tykkäsivät rapsutuksesta
     Ja kanoille maistui kuiva leipä
Heppahullujen onnenpäivä!

KIITOKSET JOKINOTKON ISÄNNÄLLE JA EMÄNNÄLLE MUKAVASTA PÄIVÄSTÄ!

perjantai 22. elokuuta 2014


Perjantai 22.elokuuta 2014

Teimme retken laavulle ja tarkoituksenamme on tutkia erilaisten aineiden maatumista eskarivuoden aikana. Ennen lähtöä merkitsimme tutkimuspaperiin omat arvauksemme siitä mitä banaaninkuorelle, säilykepurkille ja kananmunakennolle tapahtuu kun ne haudataan maahan ja annetaan olla siellä kevääseen saakka. Matkalta lapset keräsivät myös ihmisten heittämiä roskia ja päätimme tutkia samalla niidenkin maatumista.Keväällä käymme sitten katsomassa miten lasten arvaukset maatumisesta onnistuivat.


Kätkettävistä asioista tehtiin muistilappu, että vielä keväälläkin muistetaan mitä maahan laitettiin ja missä järjestyksessä.

Matkalla laavulle etsimme eläinten syömiä käpyjä luokkaan tutkittaviksi. Mistähän erottaa oravan,tikan ja myyrän syömän kävyn?









Ensin haudattiin banaaninkuori......







........ja lopuksi lasten löytämät roskat: muovipussi (kompostoituva!), muovimuki,pilli, puhjenneet ilmapallot ja puukeppi.












Lopuksi oli aikaa vielä omille tutkimuksille. Maya löysi hauskan siemenkodan. Kun se katkaistiin irti varresta, alkoi siitä valua valkeaa nestettä. Koska emme tienneet mikä kukka se oli, nimesimme sen lehmäkukaksi.










 
Pojat puolestaan löysivät ojasta hauskoja putkia ja kurkkivat toisiaan menemällä toinen toiseen päähän.Äänetkin kaikuivat mukavasti putken sisällä.













                                                                                                         

Tässä nettiosoitteessa tutkimus, joka perustuu case forest-pedagogiikkaan. Teoriaosan jälkeen mielenkiintoisia kuvauksia lasten kanssa tehdyistä tutkimusprojekteista.  http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93372/Peltoluhta.Enni-Mari.pdf?sequence=2

Tässä linkissä leikkejä luontoretkille:
http://www.oppimispolku.fi/metsa_suomi/polku.nsf/nMateriaalityyppi2?openview&count=1000&expand=2.1&p1=3 


Maanantai 25.elokuuta 2014

Tänään tapasimme Onerva Oravan kirkon vieressä olevassa puistikossa. Onerva halusi opettaa meille uuden kirjaimen ja pyysi meitä ratkaisemaan muutamia tehtäviä.
                                                                                                                                                                   
Onerva Oravan postia
Onerva pyysi piirtämään maahan suuren O-kirjaimen ja sitten kuljettiin sen päällä, 
 hypittiin O:n sisäpuolelle ja ulkopuolelle ja   
lopuksi piirrettiin omat O-kirjaimet pesäksi ja leikittiin tervapataa
Ja aivan kuin tilauksesta tällä retkellä tavattiin kaksi ihan oikeaa oravaa, jotka olivat niin vikkeliä, että eivät osuneet tähän Annen ottamaan kuvaan :)
 
 

maanantai 18. elokuuta 2014


 Sunnuntaina 17.elokuuta.2014



                                                                      HIENO!

Maanantaina  18.elokuuta 2014

Tänään tervehdimme kirkon takana olevaa suurta kuusta ja löysimme sieltä postia Mauri Myyrältä.
 
Myyrällä oli meille monta arvoitusta ratkottavana ja lopuksi hän pyysi meitä kirjoittamaan maahan M-kirjaimen . Jotkut käyttivät apunaan oksia ja toiset askartelivat kirjaimen kävyistä.
Lopuksi menimme vielä keräämään mustikoita ja niitä kertyikin koriin ja suihin aikamoinen lasti.
                                       Ja ihan pakkohan niistä oli tehdä mustikkapiirakkaa.

                                                           Ja ei kun herkuttelemaan!


Tiistaina 19. elokuuta 2014


Kaikkia säätiedotuksia uhmaten päätimme toteuttaa tälle päivälle suunnitellun retken. Ja se kyllä kannatti, mukavaa oli.


Aluksi otettiin yhteispotretti uudella laavulla, jonne olikin ilmestynyt lisää penkkejä, pöytä ja hieno nuotiopaikka!
Ongelle pääseminen vaatiikin luontoeskarissa hieman vaivannäköä.Ensin on tehtävä se onki. Tässä kaatuu vapa-aineksia pihlajan taimesta.
 Sitten höylättiin perhoshöylällä kuoret pois.
 Ja yhteistuuminhan se sujui hienosti!




Ja kun ei ollut ongen tekovuoro, rakenneltiin majoja. Mukaan mahtui niin pomoja kuin rakennusmiehiäkin.
Ruokakärryjen työntäminen ylämäkeen ei onnistunut ilman lasten apua.  
                 Ja kanakeitto upposi hyvällä ruokahalulla nälkäisten retkeilijöiden suihin.








Töitä jatkettiin vielä hetki ruokatauon jälkeenkin mutta sitten olikin jo aika lähteä takaisin kohti koulua ongenvapa olalla.
Ja vaikka hiki tulikin, niin tyytyväisinä palattiin kaikki takaisin, ongen vapa ainakin melkein valmiina.




Niin ja nähtiinhän sitä matkalla muutama sammakkokin!