Laavuretkipäivä aurinkoisessa kevätsäässä helli taas meidän kaikkien kaikkia aisteja ja tuotti ison määrän hyväntuulisuutta ja iloa päiväämme. Jaakon puuhalaatikosta ilmestyi monenlaisia ihmevekottimia, joiden avulla saimme tintinpöntön valmiiksi, ja nyt vain odottelemme uuteen luksushuvilaan uusia asukkaita. Monta muutakin mukavaa asiaa tänään teimme ja touhusimme.´

Oma "kasvimaa" luokan ikkunan alla on innostanut monia seuraamaan siementen itämistä ja huolehtimaan omista ja yhteisistä viljelyksistä. Milloinkahan pääsemme mittaamaan ja maistamaan versoja ja vertailemaan kenen istutukset alkavat ensin näyttämään itämisen merkkejä.

Aamu alkoi tänään tinttihommilla kun kuuntelimme nauhoittamaani tintin aamulaulua ja värittelimme vihkoihin omat tintit.

Jaakolla oli taas monta apulaista kun kantajia tarvittiin.

Laavulla alkoikin heti pöntöntekopuuhat. Ei olisi uskonut, että tuosta nokisesta sisältä polttamalla koverretusta puun palasesta tulisi vielä linnunpönttö, ja hieno sellainen!

 
Jaakon puuhalaatikosta ja taskuista löytyi mitä ihmeellisempiä vempaimia pöntön valmistusta varten. Ensin Jaakko poisti noen taltalla ja sitten hän sahasi reunat suoriksi.

                                                                                     Lentoaukko tuli kätevästi spiraaliporalla.

 
Vanerinen katto ja pohja kiinnittyi nauloilla ja vasaralla. Vääntyneeistä nauloista jätettiin tintille leuanvetotanko.
                   
Eipä loppuneet Jaakon yllätykset siihen. Vuorossa oli pienten tinttikeinujen valmistus pönttöpuun oksille. Ja nyt pääsivät lapsetkin poraamaan!
Valmis pönttö ja pikkukeinut mukaan ja sopivaa puuta etsimään!

 
Matkalla voi vaikka keikkua puissa, voimat kasvavat. Tai ylittää oja siltapuita pikin, tasapaino kehittyy.
 



Onnelliset pöntön asentajat!

Lasten tekemät keinut olivat suorastaan liikuttavan näköisiä! Ladun varteen voi pysähtyä ihailemaan!

 

Ja kun muutamat keksivät vielä jatkaa rakentelua alkoi männyn juureen muodostua pieni kylä. Jaakko asensi poislähtiessään vielä pyykkinarunkin puiden väliin ja siihen Vilma totesi, että "siihen voi tinttiäiti sitten ripustaa poikasten höyhenet kuivumaan".
Ketähän siellä mahtaa lopulta tintin kaverina                                                                                           asustella?

Tässä valmistuvat pienen pienet tikapuut!




Minusta tämä on kyllä ihan taidetta!

 Askartelijat työn touhussa.

Tästä retkestä tuli allekirjoittaneelle kyllä onnellinen olo. Harmittaa kaikkien niiden puolesta, jotka eivät päässeet mukaan!








Iltapäivällä jatkuivat vielä tintin värittelyt toisen ryhmän kanssa ja eipä kuulunut vastaväitteitä kenekään suusta. Ahkeria lapsia!