Kuuraa oli vielä maassa kun aamulla marssimme kohti laavua ja sen takana olevaa "peikkometsää". Tarkoituksena oli päästää mielikuvitus lentoon ja keksiä tarinoita peikoista sekä kerätä hieman askartelumateriaalia peikkoaskartelua varten.
Jaakon peikkolaulun myötä suuntasivt Röllit, Möllit ja Töllit kohti metsän kätköjä etsimään sopivaa tarinamätästä.
TÖLLIT
PEIKKOTARINA
Jiri,
Vilma, Kerttu, Jooa, Riku, Aino
Olipa
kerran kettu. Se näki peikon ja meni sitä kohti. Peikko uhkasi
syödä ketun. Kettu raapaisi peikkoa hampailla. Peikko alkoi itkeä.
Peikko meni kotiin. Kettu oli surullinen kun jäi yksin metsään.
Kettu
tuli pyytämään peikolta anteeksi. Peikko ja kettu rupesivat
leikkimään yhdessä autoilla. Sitten niille tuli nälkä ja ne meni
syömään isoja mustikoita.
Metsässä
ne tapasivat karhun, joka rupesi itkemään kun ei päässyt
leikkiin. Peikko ja kettu sanoivat anteeks ja ottivat karhun
leikkiin. Iloisina kaikki lähtivät kotiin.
Sen
pituinen se.
TÖLLIT JA RÖLLIT KOHTAAVAT
MUTTA MÖLLIT KULKEVAT OMIA POLKUJAAN
LUONNON TAIDETTA
JA VÄREJÄ
KAURIIN JÄLKI
Maya,
Martti, Ada, Keijo ja Anton
Olipa
kerran Mölli-peikko. Se tippui puusta. Toinen Mölli-Peikko meni
syömään mustikoita. Muki kaatui. Sillä oli astiassa, mukissa
mustikoita. Muki kaatui maahan. Sitten siltä lähti kaksi hammasta.
Ja varpaaseenkin sattui ja se katkesi. Sitten se nukahti.
Puusta
tipahtaneelle Möllille sattui päähän ja etana meni sen suuhun.
Etanassa oli ainetta, joka laittoin Möllin lentämään.
Lentävä
Mölli lensi nukkuvan Möllin selkään. Mölli heräsi ja luuli
nähneensä unta. Etanasta tuli uutta ainetta ja nukkuneelle Möllille
kasvoi pinkki sarvi. Ne menivät yhdessä soittamaan rokkia. Ja
ajelivat mopolla.
Toiselle
Möllille tipahtaa laatikko päähän. Laatikossa on hiekkaa ja
etanoita. Möllin silmiin meni hiekkaa ja etanoita. Möllit menivät
uimaan ja muuttuivat tavallisiksi Mölleiksi. Loppu.
Jonkin
ajan päästä ne menivät naimisiin.
Röllit etsivät tölliä
Rölli, Iso-Rölli, Pikku-Rölli, Mölli Metsäsointu lähtivät etsimään uutta kotia. Ukkonen oli polttanut lymypaikan. Pahat peikot, mm. Noita Normaali olivat sen tuhonneet.
Peikkoporukan maha alkoi kurnia. Istuivat kankaalle mustikan syöntiin. Söivät myös mustikan lehtiä. Peikot kähvelsivät Noita Normaalin taian. Pystyivät loitsuamalla löytämään reitin toisten peikkojen kotiin. Päästyään turvaan toisten luo, he hukkasivat taian.
Peikkoporukka jatkoi syvemmälle etsien uutta pesää. Mukana oli peikko, joka oitis ryhtyi majan tekoon. Majasta puuttui patjat, mutta eipä hätää, metsästä löytyi sammalia patjoiksi.
Talvi teki tuloaan, joten peikot keräsivät polttopuita lämmikkeeksi. Kuusesta he saivat polttopuita ja toisesta kuusesta tuli tietenkin savupiippu. Nälkä ajoi peikot liikkeelle ja he etsiskelivät jälleen mustikoita, mansikoita ja pientä vihreää ravintoa. Kylmää vastaan peikot taistelivat sytyttämällä nuotion. Oi kuinka tulen lämmössä oli ihana lekotella.
Peikot löysivät vuoren, jossa Pikkurölli huiputti korkeimman vuoren.
Sen pituinen se
PEIKOT TYKKÄÄ PUUROSTA!
VOIMAT LOPPU, PAKKO HUILATA!
Ja ennen kuin päästiin takaisin koululle oli kuura maasta sulanut ja ilma muuttunut kesäisen lämpimäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti