Tänään käynnistimme tämän lukuvuoden kummitoiminnan lähtemällä 5. luokkalaisten kanssa yhteiselle suoretkelle. Eilen kokoonnuimme jo saliin jakamaan ns. kummiryhmät, joihin oli valittu yhteensä 4-7 oppilasta eskarista ja viidennestä luokasta. Näissä ryhmissä on tarkoitus jatkaa siihen saakka kunnes viitoset lähtevät koulusta ja eskareista itsestään tulee kummioppilaita. Kummitapaamisia järjestetään pitkin lukuvuotta aina kun joku idea tapaamiselle syntyy. Koulukummi on vuodesta toiseen osoittautunut tärkeäksi henkilöksi koulupolulla ja kummioppilaat ovat hienosti osanneet ottaa vastuuta pienemmistään. Tänäänkin oli hellyttävää seurata kuinka tärkeänä nämä isot oppilaat pitivät kummina olemistaan ja kuinka nopeasti eskarit kiintyivät omiin kummeihinsa.
Suoretken tavoitteena oli siis tutustua omiin kummeihin ja kummioppilaisiin mutta isommille annettiin tehtäväksi myös etsiä suolta kasveja ja opettaa niiden nimiä eskarilaisille. Karhun jälkiäkin suolta etsittiin.
Saappaiden sekamelskaa lähdön hetkellä
Kuusi koulukummi-kummioppilas ryhmää
Seppo Suopöllö oli lapsia vastassa ja kertoi mm. vanhan tarinan siitä mistä suopöllöt ovat alunalkaen peräisin. Suopöllö on tarun mukaan ollut alunperin nuori neito, joka on taiottu pöllöksi (wikipedia ei kertonut syytä), jolla on ollut pitkä terävä nokka. Kun neito sitten huomasi muodonmuutoksen, se lensi päin seinää ja nokka vääntyi kippuraksi.
Suopöllö toivotti lapset tervetulleiksi kotisuolleen ja toivoi, että siellä liikuttaisiin varovasti ja vältettäisiin luonnon turmelemista.
Mm. näitä etsittiin....
...mutta muutakin löydettiin 
Hyvää tulevaisuuden opettaja-ainesta nämä vitosluokkalaiset!
Pienempiä auttaessaan voi kastella omat sukkansa!
Tätäköhän se tarkoittaa kun suksitaan suolle?
Kiitos mukavasta päivästä Helinä, Satu, Tuovi ja kaikki vitosen kummioppilaat! Pian taas tavataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti