Vettä astioihin, vesiväriä ja koristeita sekaan ja ulos jäätymään. Siitähän syntyy jäätaidetta!
Lapset laskee mäkeä, siellä on paljon väkeä ja kaikilla hauskaa on!
Lumiukkojen hattuihin otimme mallia omista pipoista. Ensin oli kuitenkin piirrettävä ja leikattava kolme erikokoista ympyrää: pieni, keskikokoinen ja suuri.
Yhteispotretissa
"Eikös olekin Satu puut talvella kauniin näköisiä?" Polkua pitkin pääsimme mukavasti laavulle polkematta latuja
Lumimajan pohja piti ensin puhdistaa lumesta
Rakennustiiliä saimme sankoista ja muoviastioista sekä kovasta hangesta sahaamalla.
Tien tekeminen lumimajalle oli miesten hommaa.
Pulkan kyytiin mahtui useampi paukku kerrallaan.
Seinää syntyy vauhdilla kun porukalla tehdään.
Lippu on tietysti oltava. Ja sänky.
Ja lamppu.
Sitten olikin lähdettävä jo varpaita lämmittämään ja syömään. Jatkuu seuraavalla reissulla!
Päivän herkullisin lasten suusta kuultu juttu: "Arvaa kun kerran näin ketun niin alko kyllä ihan kamalasti ketuttamaan!"
Ja tässä vielä laavutarinoita:
Hiirien
talvipesä
Olipa kerran
viisi hiirtä, jotka etsi kotiaan mutta he ei löytänyt täydellistä kotia. He
löysivät metsästä puukodin missä oli jo ruuat valmiina talvea varten. He
kotiutuvat sinne ja he rupeavat valmistelemaan talvea.
Se olikin
karhun koti. Karhu tuli ja palasi niin hiiret meni piiloon puiden taakse ettei
karhu näkisi niitä. Hän huomasi, että joku oli käynyt täällä. Puiden takaa
pilkotti viisi punaista häntää. Sitten karhu huomasi, että siellä oli hiiriä. Karhu
sanoi: ”miksi te olette minun kodissani?” Hiiret sanoivat: ”koska me etsimme
talvihorrosta. Karhu sanoi: ”te voisitte yöpyä minun luonani kevääseen asti”. Hiiret
sanoi: ”kyllä me voitais”.
Sitten talvi
tuli ja eläimet rupeevat nukkumaan onnellisena elämänsä loppuun asti.
Pojan
talo
Olipa kerran
poika. Se rakenti talon. Se rakenti sängyn.Se rakenti metsään laavun.Se rakenti
pyörän, osti telkkarin.
Sen pituinen
se
´
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti