Keskiviikkona lähdimme suurin odotuksin sataman rantaan katsomaan isokoskeloita, joita on viime päivinä nähty suurina parvina. Melkein hiivimme rantaan ettemme niitä säikyttäisi mutta eipä ollut ketään paikalla. Pidimme kuitenkin matematiikan tunnin ja harjoittelimme lukua 8.

Satu piirsi ensin maahan kaksi suurta kahdeksikkoa, joita pitkin juoksimme kuin formulakisoissa konsanaan.

Molemmissa ryhmissä oli sopivasti kahdeksan lasta joten jatkoimme matikan tuntia jakamalla lapset kahdeksikon pompuloihin niin  monella tapaa kuin mahdollista. 

4 ja 4 on kahdeksan

1 ja 7 on kahdeksan

0 ja 8 on kahdeksan

Sitten piirsimme omat kahdeksikot liiduilla maahan ja etsimme kahdeksan esinettä ympäristöstä. Muutamat lapset jaksoivat vielä omillakin esineillä jakaa kahdeksikkoa erilaisiin osiin.Sää oli kuitenkin aika viileä ja lapsilla oli kova halu päästä juoksemaan ja leikkimään. Jatkamme siis matikan hommia myöhemmin sisätiloissa.

 

Susi, susi paljonko kello on?

                                   Aikuinen näkee tässä taivaan mutta eskarilainen lumivuoret

     Sisähommina jatkoimme tänään ruoka-asioita. Lapset askartelivat ravintokolmion ruoka-aineita          luonnonmateriaaleista ja kunhan työt saadaan valmiiksi viedään aikaansaannoksemme ruokalaan        kaikkien nähtäväksi.

Kivet ja kävyt muuttuvat lasten käsissä porkkanoiksi, tomaateiksi,
kananmuniksi, kurkuiksi, punajuuriksi ja vaikkapa letuiksi.


                                                                        Ampiaispesästä tulee tietenkin paistettu kananmuna!